Pönttökokeilu

Aihio, jossa katto jo kiinni.
Neliöpala pökkelön sisältä
on irroitettu moottorisahalla 

Pihalla tai sen lähiympäristössä on ennestään viitisen linnunpönttöä, joka on aika vähän. Kuulemma pikkulintujen pönttöjen lisääminen pihapiiriin vähentää hyttyskiusaa ja kasveja vaivaavia hyönteisiä. Nykyiset pöntöt, yhtä lukuunottamatta, ovat itse laudasta tehtyjä. Se yksikin on lautarakenteinen, mutta  Somerniemen kesätorilta ostettu.

Talvella yhtä isoa haapaa kaataessa tuli mieleen, että kokeilisi helppoa tapaa tehdä pönttö sahaamalla sopivan mittaisesta puusta sisus ja yksi seinä pois. Nyt sitten tein pontön loppuun sahaamalla ja kiinnittämällä takaseinäksi, pohjaksi ja katoksi vesivanerin.

Mielestäni ihan luonnonmukaisen näköinen, mutta painava pöntöstö tuli. Seinät ovat (liian) paksut. Toisaalta arvelen, että noin paksua seinää ei tikka kovin helposti lähde hakkaamaan tai ainakin siihen menee aikaa. En siis laittanut mitään peltisuojaa reiän suulle. Panonsa takia asetin pöntön männynoksan päälle ja siitä sähköjohdolla puun ympäri kiinni. Voi kyllä olla, että reiän alla oleva oksa helpottaa saalistajaa sopivana kyttäyspaikkana. Toinen huono puoli on pöntön huollettavuus. Putsaus vaatii  ruuvien avaamisen. Jos ottaa pohjan pois, niin oksa on tiellä eli pönttö on otettava melkeinpä pakosti alas puusta. Katon ruuvien (3 kpl) irroittaminen ja sitä kautta siivous voi olla helpompi tehdä. Kehittelyä vaatii siis.

Kokeiluna ja testauksena tässä pöntössä on rakenteen (mm. halkeileeko) lisäksi pieni reikä. Kulkuaukon porasin nimittäin vain 26 millisellä terällä. Kun reikä on vielä syvä, n 7 cm, niin voi käydä, ettei pönttölinnut sinne sovi menemään. Toivoakseni pönttö kapeine kulkureitteineen kelpaisi erityisesti sinitiaiselle eikä sen tarvitsisi kilvoitella pesäpaikasta talitiaisen ja kirjosiepon kanssa. Kevät ja kesä kertoo kokeilun onnistumisesta, pönttö sijainti helposti seurattavissa vaikkei tosin varsinaisesta pihabongausikkunasta.